Siellä ne taas kolistelevat seinän takana. Oliko se orava, kirjosieppo, punatulkku, närhi, käpytikka vaiko se mestarikolistelija, harmaapäätikka? Ei, se olikin ”vain” tiainen. Talitiainen on niin yleinen vieras että välillä sen läsnäoloa unohtaa arvostaa.
”Juuri tällaisina päivinä, kun jää ritisee lätäköissä ja ilmassa tuntuu lähenevän talven tuoksu, muistan vanhoja ystäviäni, talitiaisia. Sillä juuri tänä vuoden aikana nämä pirteät, keltarintaiset talvilinnut jättävät kesäasuntonsa metsissä ja hakeutuvat ihmisten läheisyyteen talvea viettämään.
Olin pieni tyttö ja asuin keltaisessa talossa kaukana maalla. Sisällä huoneissa oli lämmin ja hyvä olla, ja ulkona puhalsi raikas syystuuli posket punaisiksi. Sisäikkunat oli jo pantu paikoilleen, ja läksyjen aika oli tullut. Silloin ilmestyivät talitiaiset ikkunan taa. Ne olivat vanhoja tuttuja edellisiltä talvilta. Ne tulivat aivan kuin katsomaan, kuinka talossa jaksettiin, ja oliko ystävyys sama kuin ennen. Ja tietysti se oli! Minä juoksin kohta ruokasäiliöön katsomaan oliko jotakin vietävää linnuille.
Kelpasihan niille leivänmurut, jyvät ja ryyninitkin, mutta parasta herkkua oli rasva. Kaikki linnunruoka ripoteltiin ikkunalaudalle – sen ikkunan, jonka äärellä minä istuin läksyjäni lukemassa. Kylläpä oli hauska katsella lintujen ruokahalua.
Taltiaisten syöttäminen kuului talvisaikaan vakinaisiin aamutöihini. Joskus sen kuitenkin unohdin. Ehkä lumikinos ikkunan alla oli noussut kovin korkeaksi, ehkä oli joku muu syy estämässä. Mutta luuletteko, että linnut siihen tyytyivät? Ei, kun taas istuin läksyineni ikkunan ääressä, tulivat talitiaiset koputtamaan ruutuun. ”Mitä nyt ajattelet?” sanoivat ne. ”Aiotko unohtaa meidät?” Ja sitten ei auttanut muu kuin raivata tie lumeen ja viedä ikkunalaudalle nuo tavalliset annokset.”
Kirjailija Tyyni Haapanen-Tallgren, Pieni eläinystävä-lehti 1924
Tiesitkö tämän?
Talitiaiset eivät valitse pesäpaikkaa vain ympäristön perusteella, vaan ratkaisevaa on myös se, kuka pesii naapurissa.
Uroslinnun mustan kaulurin leveys kertoo arvostuksesta lintumaailmassa. Tutkimusten mukaan mitä leveämpi kauluri sitä vaikutusvaltaisempi yksilö.
Jos suosittu koiras haluaa houkutella vierailevia naaraita luokseen varhain keväällä, vaikka puoliso pitää vahtia, se saattaa osoittaa tulokkaalle pesimäpaikan reviiriltään, mahdollisimman kaukaa ensimmäisen puolison pesästä. Yleensä ensimmäinen naaras saa siitä huolimatta vihiä tapahtumista ja ajaa tunkeilijan pois. Se pitää puolisoaan tiukasti silmällä ja seuraa hanakasti perässä, jos koiras yrittää livahtaa pidemmille lentoreissuille.
Lähde: Andreas Tjernshaugen, Tiaisten salainen elämä
Vastaa